Vaasan Game Days(VGD)

Kävimme torstain mediapaja-ryhmän kanssa Vaasan Game Days tapahtumassa.

Vaasan Game Days on pohjanmaan isoin pelitapahtuma. Digitaalisiin ja analogisiin peleihin sekä pelialalla toimiviin yrityksiin keskittyvä kansainvälinen tapahtuma. 

Tapahtumassa oli esillä konsoli- ja tietokonepelit sekä laitteet eri vuosikymmeniltä vanhoista klassikoista tuoreisiin uutuuksiin. Konsolipelien lisäksi tapahtumassa oli flippereitä ja arcadepelejä.

Esillä oli myös lautapelejä, sarjakuvia ja erilaisia peliturnauksia esimerkiksi Tetris, Super Mario ja NHL.

Tapahtumassa tarjottiin ilmaista energiajuomaa ja paikalla oli paljon eri-ikäisiä ihmisiä.

Piparkakkutalot Vaasan Pääkirjastolla

Vaasan työpajat järjestivät joulukuussa työpajojen välisen piparkakkutalokilpailun. Pajat valmistivat piparkakkutalonsa omissa yksiköissään.

Talot 1,2,3 ja 4.

Piparkakkutalot laitettiin näytille Vaasan kaupungin pääkirjastoon, missä pääsi äänestämään parhaan piparkakkutalon. Ehdokkaita oli yhdeksästä eri työpajasta. 

Talot 6 & 7

Auran piparkakkutalo esitti Vanhan Vaasan raunioita, ja piparkakkutalon valmistukseen osallistui Aurasta useita ryhmiä. Osa ryhmistä suunnitteli, osa leipoi ja osa koristeli talon.

Talo 5. Auran tekemät Vanhan Vaasan rauniot.

Äänestys kesti kaksi viikkoa(3.12-14.12.), ja äänestäjiä kävi yhteensä 378. Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin herkkukori.

Talo 9.

Piparkakkutalokisan voittaja oli Työpaja Upseeri, joka sai 123 ääntä.

Voittajatalo nro 8!

Onnea Työpaja Upseeri! :)

Suomalaiset jouluperinteet

Joulu on ikivanha juhla ja monille joulu on koko vuoden tärkein juhla. Sen takia siis jouluun kuuluu paljon perinteitä, paljon vanhoja ja uusia perinteitä. Kaikilla ei välttämättä ole täysin samoja perinteitä, mutta tässä on muutamia tunnetuimpia vuosien varrelta.

Joulukalenteri
- Joulukalenteri tai adventtikalenteri ilmestyi Suomeen vasta 1940-luvulla, mutta kuuluu silti monen jouluperinteisiin. Kalentereita on monenlaisia, löytyy graafisia ja piirrettyjä kalentereita, sukkajoulukalenteri, nettijoulukalentereita ja suklaakalentereita. Kalentereista voi löytyä erilaisia yllätyksiä jotka voivat olla vaikka karkkia, tarroja, esineitä, runoja tai melkein mitä tahansa.

Joulukortti
- Joulukorttien lähettäminen sukulaisille ja tuttaville on myös yksi suosituista jouluperinteistä. Joulukortin lähettäminen on lämminhenkinen ja kaunis jouluperinne, joka viestii sukulaisille ja tuttaville muistamisesta. Yleensä joulukortit on jouluteemaisia missä on lumisia maisemia, lumiukkoja, tonttuja tai mitä tahansa joulun teemaan sopivia. Monet myös askartelevat joulukorttinsa itse.

Joulupukki
- Joulupukin käynti jouluaattona on tuttu ja odotettu perinne varsinkin lähes jokaisen lapsiperheen joulun vietossa. Lapset yleensä saattavat myös kirjoittaa joululahjakirjeen johon kirjoittavat lahjatoiveitansa joita toivoo joulupukin tuovan.

Joulukirkko
- Monien perheiden varsinkin kristittyjen perheiden jouluperinteisiin kuuluu joulukirkossa käynti, koska onhan kyseessä kuitenkin Jeesuksen syntymäjuhla.

Jouluateria
- Jouluateria on todella suosittu jouluperinne joka on runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria. Jokaisella perheellä on varmasti erilainen jouluateria, mutta suosituimpia ovat varsinkin erilaiset laatikot, kuten maksa-, porkkana-, lanttu-, ja perunalaatikko. Yleensä joulukinkku on myös tärkeä, mutta toisena vaihtoehtona voidaan tarjota vaikka kalkkunaa. Muita suosittuja ruokalajeja ovat mm. rosolli ja monet erilaiset kalat. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja joita monet leipovat päiviä tai jopa viikkoja ennen jouluaattoa.

Pikkujoulu
- Pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla, joita järjestävät tyypillisesti erilaiset yhteisöt, yritykset, yhdistykset ja organisaatiot. Pikkujoulun vietto poikkeaa varsinaisesta joulunvietosta usein vapaamuotoisuudellaan ja varsinaista joulua vähäisemmällä hartaudellaan. Suomalaiseen pikkujouluun yhdistetään usein muun muassa runsas alkoholinkäyttö, mutta myös pikkujouluperinteitä on monia erilaisia.

Lähteet: Wikipedia ja joulu.info

Vaasan Setlementtiyhdistyksen Akvarellikerhon Vuosinäyttely

Vaasan Setlementtiyhdistyksen Akvarellikerhon Vuosinäyttely

Akvarellikerho pitää taidenäyttelyä Setlementtikeskuksessa huvilakatu 1:ssä. Esillä on monien taiteilijoiden maalaamia kauniita tauluja.Tauluja on mahdollisuus myös ostaa.

Näyttelyn aika ja paikka:

1.12.2018 - 15.2.2019

Setlementtikeskuksessa

Huvilakatu 1

Talon aukioloaikoina

Ma - Pe klo 9 - 15

Hyvää itsenäisyyspäivää 2018

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta muuttui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917 . 

Itsenäistymismahdollisuuden käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna.

Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.

Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto. 

Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.

Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten jo ensimmäisen presidentin ajoista vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, paraateja, soihtukulkueita ja uudempana perinteenä Tuntemattoman sotilaan televisioesitys.

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 alkaen, jolloin siitä tuli kouluissa, tuomioistuimissa ja virastoissa yleinen vapaapäivä. Siitä tuli palkallinen vapaapäivä vuonna 1929 ja yleinen juhla- ja vapaapäivä vuonna 1937. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä.

Auran väki toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Kuva:Kadettikunta Ry

Lähde; Wikipedia

Näin torjut syysväsymyksen!

Näin torjut syysväsymyksen

·         Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista.

·         Alttius jokasyksyiseen oireiluun pahenee iän myötä.

·         Syysväsymystä voi lievittää useilla keinoilla ja valinnoilla.

1. Kirkasvalohoito

Tutkimusten mukaan kaamosoireiden ja -masennuksen tehokkain lievityskeino on valohoito. Jos valoisan aikaan ei ole mahdollisuutta liikkua ulkona, kannattaa hankkia kirkasvalolamppu.

Kirkasvalo pitäisi ottaa aamuisin, jolloin valo tahdistaa elimistön sisäisen kellon tehokkaimmin. Kirkasvalo tehoaa etenkin uneliaisuuteen ja hiilihydraattinälkään.

Sopiva määrä valohoitoa on 30–60 minuuttia päivässä. Oireiden pitäisi alkaa helpottaa noin viikon kuluttua hoitojakson aloittamisesta.

2. Lähde liikkeelle

Väsymys ja aloitekyvyttömyys tekevät liikkeelle lähtemisestä vaikeaa, mutta liikunnan hyödyt kaamosoireiden ja masennuksen hoidossa ovat kiistattomia.

Säännöllinen kuntoliikunta kohottaa mielialaa ja lisää tutkimusten mukaan myös kirkasvalohoidon tehokkuutta.

Helpoimmin liikunnan aloittaminen sujuu, jos siitä tekee itselleen säännöllisen tavan jo ennen kuin vuoden pimein aika on käsillä.

Suositeltavaa olisi liikkua ainakin 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Lajilla ei ole väliä, mutta liikunnan tulisi olla sen verran kuormittavaa, että siinä hengästyy.

3. Tarkista ruokavalio

Yksi yleisimmistä kaamosoireista on makeanhimo, joka yltyy tyypillisesti etenkin iltapäivällä ja iltaisin.

Vaikka herkuttelu piristääkin mieltä hetkeksi, pitäisi turhaa napostelua ja hiilihydraattien tankkaamista välttää. Näin välttyy myös painonnousulta.

Nopeat hiilihydraatit eli sokeri ja valkoiset jauhotuotteet väsyttävät entisestään. Epäterveellisten herkkujen sijaan kannattaa suosia mahdollisimman terveellistä ja monipuolista ruokavaliota ja huolehtia myös vitamiinien saannista.

Napostelunhimoa voi tyydyttää esimerkiksi tuoreilla kasviksilla, pähkinöillä ja hedelmillä.

Kun voimia ei ole, saattaa sohvalle käpertyminen tuntua houkuttelevammalta ajatukselta kuin ystävien tapaaminen.

4. Älä eristäydy

Sosiaalisista suhteista eristäytyminen kuitenkin voimistaa kaamosoireita entisestään eikä suinkaan lisää hiipunutta toimintatarmoa. Yhdessä tekeminen ja toisilta saatu tuki auttaa jaksamaan pimeimmän vuodenajan yli.

Sosiaalisen elämän hoidon voi myös yhdistää aiempiin vinkkeihin. Lenkkipolulle on helpompi raahautua, kun on jo mennyt lupautumaan toiselle seuraksi. Valohoidosta käy myös syyslomamatka etelän lämpöön.

5. Vähennä kahvia ja alkoholia

Kofeiini piristää hetkeksi ja nousuhumalassa elämä tuntuu mukavalta. Molemmat ovat kuitenkin huonoja lääkkeitä syysväsymykseen, sillä ne pahentavat uniongelmia.

Liiallista kahvin ja alkoholin juontia tulisi välttää etenkin iltaisin, sillä kofeiini viivästyttää uneen vaipumista ja alkoholi heikentää unen laatua.

  

Lähteet: THL, Terveyskirjasto, Suomen Mielenterveysseura

Vaasan Setlementin Auran yksikössä järjestettiin myyjäiset tiistaina 20. marraskuuta kello 16-18. Myyjäisissä oli Auran ryhmien tekemiä tuotteita myynnissä, mm. köksä- ja välipalaryhmien valmistamia marinoituja valkosipulinkynsiä ja paholaisen hilloa sekä käsityöryhmän tekemiä käsitöitä ja askarteluryhmän tekemiä sytykeruusuja. Paikalla kävi hyvin ihmisiä ja paljon tuotteita meni kaupaksi.

Näytillä oli myös mediapajaryhmien "Merkityksellinen Paikka"-valokuvanäyttely.

Yhteiskunnallinen yritys-merkki

Vaasan Setlementtiyhdistykselle on myönetty Yhteiskunnallinen yritys-merkki osoituksena yhteiskunallisen hyvän tuotamisesta. Merkin yhdistykselle myönsi Suomalaisen Työn Liitto. Onnea!

Kierrätyspäivät Setlementtikeskuksella 7.11.2018

Setlementtikeskuksella järjestettiin kierrätyspäivät marraskuussa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan lahjoitettiin tänäkin vuonna runsaasti käyttötavaraa.

Setelementtikeskuksen kierrätyspäivät 7.11.2018

Iltapäivällä lähdimme Aurasta tekemään löytöjä. Keskiviikkona vallitsi tyypillinen syyssää. Ilma oli harmaa, mutta se ei auralaisia haitannut. Huvilakadulla oli huone täynnä erilaista käyttötavaraa. Teimme löytöjä, kuten astioita, paitoja, housuja, cd-levyjä, kirjoja sekä dvd-levyjä.

Huvilakadulla oli myös Huru-ukko taidenäyttely jonka teoksia pääsimme ihailemaan. Huru-ukko piirrosten takana on taiteilija Marja Kolu. Setlementtikeskuksessa kokoontuu joka torstai Viriilit Huru-ukot ryhmä, joiden jäsenet ovat piirrosten aiheena

Huru-ukko taidenäyttely

Bonsaipuut

     

Kävimme torstain mediapaja ryhmän kanssa 27.9 kulttuuritalo Fannyssä katsomassa bonsaipuu-näyttelyä

Bonsai eli ”ruukkupuu” on puu, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa. Teoriassa mistä tahansa puusta voidaan kasvattaa bonsai. Bonsaipuu on nimenomaan kasvi, jota on kasvatettu ruukussa ja joka huolellisella hoidolla alkaa muistuttaa täysikokoista puuta. Bonsaipuita muotoillaan leikkelemällä niiden juuria ja oksia.

Bonsait on alun perin lähtöisin Kiinasta, Han-dynastian ajalta. Kiinassa bonsaita kutsuttiin nimellä Pénzāin ja sen lähtökohta oli vangita luonnollinen maisema pienoiskoossa. Pénzāin oli kookkaampi kuin bonsai. Myöhemmin Pénzāita alettiin kasvattaa ruukussa ja syntyi punsai. Punsaissa puu muotoiltiin muistuttamaan jotain eläintä tai muuta olentoa. Bonsaita pidetään kuitenkin japanilaisina, koska japanilaiset ovat kehittäneet bonsain punsaista.

Mikään puulaji ei automaattisesti kasva ruukkupuuksi ilman erityistä hoitoa. Jotkin lajit sopivat muita paremmin Bonsai-taiteeseen. Suomalaisista kasveista esimerkiksi koivua, mäntyä ja katajaa voidaan kasvattaa ruukussa. Suomen olosuhteissa voidaan bonsaita kasvattaa sekä ulkona että sisällä. Kiinankatajaa pidetään kansainvälisesti hyvänä lajina bonsain kasvatukseen. Sisäbonsaiksi sopii normaalit huoneolosuhteissa viihtyvät trooppiset kasvit. Trooppiset kasvit ovat helppohoitoisia siinä suhteessa, että ne viihtyvät ympäri vuoden sisätiloissa. Ulkobonsaiksi käy luonnonvaraiset puulajit kuten koivu, mänty, kuusi, haapa, leppä ja tammi. Nämä selviävät ympäri vuoden pihalla. Puut vaativat kuitenkin talvetustoimenpiteitä talvesta selvitäkseen.

Kärsivällisyyttä tarvitaan bonsain kasvattamiseen. Bonsain voi kasvattaa siemenestä, pistokkaasta tai siirtää luonnosta. Bonsain kasvattamiseen käytetään erilaisia työkaluja. Tärkeimpiä ovat teräväkärkiset pihdit. Bonsaiden muotoiluun ja taivutteluun käytetään erilaisia metallilankoja. Puun tärkein muotoilutapa on leikkaaminen ja se on hyvä suorittaa keväällä. Näin kasveista saadaan tasapainoisemman näköisiä ja päästään eroon ylimääräisistä oksista, sekä saadaan uusia kasvamaan. Yleisin syy leikata bonsai tuuheammaksi. Taitamaton leikkely voi heikentää puuta tai tappaa sen. Bonsaita muotoillaan myös runkoa ja oksia taivuttamalla. Se on hyvä tehdä kun puussa ei ole lehtiä. Puuta voi taivuttaa taivutuslangalla, punoksilla ja manriki-puristimilla.

Huru-ukot näyttely

                                                 Huru-ukot

Torstain Mediapaja ryhmä oli katsomassa Marja Kolun kasvoista kasvoihin näyttelyä Palosaaren Setlementtikeskuksessa. Kuvataiteilija Marja Kolu on tunnettu maalauksista, piirustuksistaan ja tilateoksistaan. Hänet muistetaan monen vuoden takaa erityisesti taiteesta, joka on tehty kierrätysmateriaaleista.

                            

Näyttely koostuu muotokuvista ja malleina ovat toimineet Setlementin Viriilit Huru-ukot. Näyttelyn teokset ovat muun muassa akvarelleja, hiilitöitä sekä sekatekniikalla tehtyjä.

Viriilit huru-ukot ovat keskusteluluontoinen kerho johon kuuluu parikymmentä miestä, jotka kerääntyvät keskustelemaan Palosaaren alueen kehittämisestä ja muista miehiä kiinnostavista asioista.

 Taideprojektissa keskeistä on kahden ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Näyttelyyn lisätään koko projektin ajan lisää maalauksia ja maalaustilanteessa käytyjä keskustelun pätkiä jolloin ne muodostavat uuden tarinan.Näyttely on nähtävissä  30.11.2018 asti Vaasan Setlementtikeskuksessa. 

                    

Vierailu Esa Siltalopin studiossa!

Pääsimme vihdoin vierailemaan Esa Siltalopin luona ja hän kertoi vähän historiaa ja kokemuksiaan uransa varrelta.

Esa kertoi innokkaasti uransa alusta, mikä alkoi 12-vuotiaana tekemällä kaverinsa kanssa lyhyitä videoita. Esa näytti meille kuvaamaansa vampyyrikohtauksen sekä talon katolta alashyppäämisen joka oli sitten muokattu näyttämään video takaperin, missä nuoret pojat hyppäävätkin talon katolle.

Aikaisemmin hän oli myös työskennellyt Ylellä Vaasassa ja tehnyt tv-dokumentteja sekä tv-mainoksia.

Näimme myös mielenkiintoisia kohteita missä hän on käynyt kuvaamassa ympäri maailmaa, mm. New York, Sahara, Japani ja Suomen lappi.

Maalahden Limpun-sivuilla oleva tehdaskuva on hänen kädenjälkeään ja saimme hyviä vinkkejä ja mielenkiintoista tietoa miten Esa oli sen toteuttanut.

Hän esitteli meille hänen käyttämää Dronea, millä hän oli käynyt kuvaamassa mm. Vaasan kaupungin keskustaa. Dronesta hän kertoi, kuinka sillä sai helpommin otettua ilmasta kuvia, verrattuna siihen, kuinka hän ennen otti ilmakuvia helikopterista.

S.I.P = Sleep In Peace!?

Excuse me what!?

Hieman hätkähdyttävästi Vaasassa järjestettiin "Nuku rauhassa - Kokonaisturvallisuustapahtuma" sisäsatamassa ja nimellisesti tuo kerta toisensa jälkeen, vaikka kuinka yritti "to think outside the box" - hautajaisiin liittyviä ajatuksia.

Näin ei kuitenkaan ollut asian laita sitten alkuunkaan!

"Tästä ku snaippais…"

Avoin ilmaistapahtuma oli kerännyt kaikenikäisiä (nuorempia näytti kyllä olevan kuitenkin eniten) katsomaan erilaisten "turvallisuus - toimijoiden varuste yms. - esittelyjä. Pieniä kilpailujakin oli;  hernepussinheitosta - turvallisuus aiheisiin kyselyihin ja laser-pistoolilla maalitaulun ammuntaa. Mukana tapahtumassa olivat mm. Puolustusvoimat, Poliisi, Pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, Tulli, Vaasan keskussairaala, SPEK, MPK, VAPEPA, Alueelliset reserviläiskerhot- ja killat, Sotilaskotiliitto ym...

Harmaa ja kylmä, Syksyinen ilma lannisti hieman ainakin omaa tunnelmaa, varsinkin kun kesä oli niin niin hyvä... *snif* ikävöiden... paljonkohan ne liput Hawaille maksaakaan... ehm! niin! siis. Eniten jäi mieleen Maanpuolustuksen kalusto: isot kuljetettavat tykit, jopa kymmenien kilometrien kantamasta, monen sadan kilometrin ohjuspatteristoon sotilasrekan takaosassa. Yksi tykki näytti joltain sci-fi leffojen henkeen olevalta plasma-ioni-tykiltä jotka hoitaa planeettamme interstellaarisen puolustuksen. Edellisessä lauseessahan ei sitten ollut logiikkaa, sillä interstellaarinen tarkoittaa tähtienvälistä - ja nämä tykit hoitaisivat (vain) puolustuksen aluksia vastaan jotka saapuvat planeettamme vetovoiman kiertoradalle. Näin niinku btw. Ouuuujjjeaaah…

"Tapahtuma on osa NUKU RAUHASSA - Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanketta, joka käynnistettiin Suomi100 - hankkeena vuonna 2017." Lähde: www.nukurauhassa.fi

Näimme myös paikalla toisen AURA:n ryhmän, nimittäin Kulttuuri-ryhmäläisetkin olivat hyörimässä, ihmetellen ja kummastellen henkilöstöä ja laitteistoa, jotka takaavat meille (niin paljon kuin suinkin on mahdollista) mielenrauhaa - erilaisilta turvallisuus-uhilta.

'avwI' tIghuHmoH! (Klingonien kielellä "hälyttäkää vartijat!") leppäkerttu surrsurr - jättää näissä tunnelmissa tämänkertaisen blogin. Live long and prosper! \\//

Kohti syksyä!

Syksy alkaa ja kesälomat ovat ohi, joten päätimme kysellä vähän kesästä Auran ohjaajilta ja Mediapajan äijältä.

	Johanna: Mikä kesässä on parasta: - Rentous ja ihmiset ovat hyvällä mielellä. Kesän paras muisto: - Reissut ystävien kanssa.
	Katerine: Mikä kesässä on parasta: - Kesässä parasta on pitkät kesäillat, grillaus ja ampparijäätelö. Kesän paras muisto: - Kävin ensimmäistä kertaa yksin ulkomaanmatkalla Portugalissa.
	Meri: Mikä kesässä on parasta: - Aurinko, vastaleikatun nurmikon tuoksu. Se, että on aikaa olla vaan ja ihmetellä, lukea kirjoja. Kesän paras muisto: - Kun lainasin hyvän kirjan ja ahmin sen muutamassa päivässä. Siis luin.
	Mediapajan äijä (Olli): Mikä kesässä on parasta: - Lämpö. Kesän paras muisto: - Söin yhtenä päivänä kerralla litran jätskiä.
	Sanni: Mikä kesässä on parasta: - Se että ulkona on lämmin. Kesän paras muisto: - Ensimmäinen lämmin päivä ja ulkona tarkeni syödä jäätelöä.