Hyvää itsenäisyyspäivää 2018

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta muuttui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917 . 

Itsenäistymismahdollisuuden käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna.

Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.

Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto. 

Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.

Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten jo ensimmäisen presidentin ajoista vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, paraateja, soihtukulkueita ja uudempana perinteenä Tuntemattoman sotilaan televisioesitys.

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 alkaen, jolloin siitä tuli kouluissa, tuomioistuimissa ja virastoissa yleinen vapaapäivä. Siitä tuli palkallinen vapaapäivä vuonna 1929 ja yleinen juhla- ja vapaapäivä vuonna 1937. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä.

Auran väki toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Kuva:Kadettikunta Ry

Lähde; Wikipedia

Näin torjut syysväsymyksen!

Näin torjut syysväsymyksen

·         Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista.

·         Alttius jokasyksyiseen oireiluun pahenee iän myötä.

·         Syysväsymystä voi lievittää useilla keinoilla ja valinnoilla.

1. Kirkasvalohoito

Tutkimusten mukaan kaamosoireiden ja -masennuksen tehokkain lievityskeino on valohoito. Jos valoisan aikaan ei ole mahdollisuutta liikkua ulkona, kannattaa hankkia kirkasvalolamppu.

Kirkasvalo pitäisi ottaa aamuisin, jolloin valo tahdistaa elimistön sisäisen kellon tehokkaimmin. Kirkasvalo tehoaa etenkin uneliaisuuteen ja hiilihydraattinälkään.

Sopiva määrä valohoitoa on 30–60 minuuttia päivässä. Oireiden pitäisi alkaa helpottaa noin viikon kuluttua hoitojakson aloittamisesta.

2. Lähde liikkeelle

Väsymys ja aloitekyvyttömyys tekevät liikkeelle lähtemisestä vaikeaa, mutta liikunnan hyödyt kaamosoireiden ja masennuksen hoidossa ovat kiistattomia.

Säännöllinen kuntoliikunta kohottaa mielialaa ja lisää tutkimusten mukaan myös kirkasvalohoidon tehokkuutta.

Helpoimmin liikunnan aloittaminen sujuu, jos siitä tekee itselleen säännöllisen tavan jo ennen kuin vuoden pimein aika on käsillä.

Suositeltavaa olisi liikkua ainakin 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Lajilla ei ole väliä, mutta liikunnan tulisi olla sen verran kuormittavaa, että siinä hengästyy.

3. Tarkista ruokavalio

Yksi yleisimmistä kaamosoireista on makeanhimo, joka yltyy tyypillisesti etenkin iltapäivällä ja iltaisin.

Vaikka herkuttelu piristääkin mieltä hetkeksi, pitäisi turhaa napostelua ja hiilihydraattien tankkaamista välttää. Näin välttyy myös painonnousulta.

Nopeat hiilihydraatit eli sokeri ja valkoiset jauhotuotteet väsyttävät entisestään. Epäterveellisten herkkujen sijaan kannattaa suosia mahdollisimman terveellistä ja monipuolista ruokavaliota ja huolehtia myös vitamiinien saannista.

Napostelunhimoa voi tyydyttää esimerkiksi tuoreilla kasviksilla, pähkinöillä ja hedelmillä.

Kun voimia ei ole, saattaa sohvalle käpertyminen tuntua houkuttelevammalta ajatukselta kuin ystävien tapaaminen.

4. Älä eristäydy

Sosiaalisista suhteista eristäytyminen kuitenkin voimistaa kaamosoireita entisestään eikä suinkaan lisää hiipunutta toimintatarmoa. Yhdessä tekeminen ja toisilta saatu tuki auttaa jaksamaan pimeimmän vuodenajan yli.

Sosiaalisen elämän hoidon voi myös yhdistää aiempiin vinkkeihin. Lenkkipolulle on helpompi raahautua, kun on jo mennyt lupautumaan toiselle seuraksi. Valohoidosta käy myös syyslomamatka etelän lämpöön.

5. Vähennä kahvia ja alkoholia

Kofeiini piristää hetkeksi ja nousuhumalassa elämä tuntuu mukavalta. Molemmat ovat kuitenkin huonoja lääkkeitä syysväsymykseen, sillä ne pahentavat uniongelmia.

Liiallista kahvin ja alkoholin juontia tulisi välttää etenkin iltaisin, sillä kofeiini viivästyttää uneen vaipumista ja alkoholi heikentää unen laatua.

  

Lähteet: THL, Terveyskirjasto, Suomen Mielenterveysseura

Vaasan Setlementin Auran yksikössä järjestettiin myyjäiset tiistaina 20. marraskuuta kello 16-18. Myyjäisissä oli Auran ryhmien tekemiä tuotteita myynnissä, mm. köksä- ja välipalaryhmien valmistamia marinoituja valkosipulinkynsiä ja paholaisen hilloa sekä käsityöryhmän tekemiä käsitöitä ja askarteluryhmän tekemiä sytykeruusuja. Paikalla kävi hyvin ihmisiä ja paljon tuotteita meni kaupaksi.

Näytillä oli myös mediapajaryhmien "Merkityksellinen Paikka"-valokuvanäyttely.

Yhteiskunnallinen yritys-merkki

Vaasan Setlementtiyhdistykselle on myönetty Yhteiskunnallinen yritys-merkki osoituksena yhteiskunallisen hyvän tuotamisesta. Merkin yhdistykselle myönsi Suomalaisen Työn Liitto. Onnea!

Kierrätyspäivät Setlementtikeskuksella 7.11.2018

Setlementtikeskuksella järjestettiin kierrätyspäivät marraskuussa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan lahjoitettiin tänäkin vuonna runsaasti käyttötavaraa.

Setelementtikeskuksen kierrätyspäivät 7.11.2018

Iltapäivällä lähdimme Aurasta tekemään löytöjä. Keskiviikkona vallitsi tyypillinen syyssää. Ilma oli harmaa, mutta se ei auralaisia haitannut. Huvilakadulla oli huone täynnä erilaista käyttötavaraa. Teimme löytöjä, kuten astioita, paitoja, housuja, cd-levyjä, kirjoja sekä dvd-levyjä.

Huvilakadulla oli myös Huru-ukko taidenäyttely jonka teoksia pääsimme ihailemaan. Huru-ukko piirrosten takana on taiteilija Marja Kolu. Setlementtikeskuksessa kokoontuu joka torstai Viriilit Huru-ukot ryhmä, joiden jäsenet ovat piirrosten aiheena

Huru-ukko taidenäyttely

Bonsaipuut

     

Kävimme torstain mediapaja ryhmän kanssa 27.9 kulttuuritalo Fannyssä katsomassa bonsaipuu-näyttelyä

Bonsai eli ”ruukkupuu” on puu, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa. Teoriassa mistä tahansa puusta voidaan kasvattaa bonsai. Bonsaipuu on nimenomaan kasvi, jota on kasvatettu ruukussa ja joka huolellisella hoidolla alkaa muistuttaa täysikokoista puuta. Bonsaipuita muotoillaan leikkelemällä niiden juuria ja oksia.

Bonsait on alun perin lähtöisin Kiinasta, Han-dynastian ajalta. Kiinassa bonsaita kutsuttiin nimellä Pénzāin ja sen lähtökohta oli vangita luonnollinen maisema pienoiskoossa. Pénzāin oli kookkaampi kuin bonsai. Myöhemmin Pénzāita alettiin kasvattaa ruukussa ja syntyi punsai. Punsaissa puu muotoiltiin muistuttamaan jotain eläintä tai muuta olentoa. Bonsaita pidetään kuitenkin japanilaisina, koska japanilaiset ovat kehittäneet bonsain punsaista.

Mikään puulaji ei automaattisesti kasva ruukkupuuksi ilman erityistä hoitoa. Jotkin lajit sopivat muita paremmin Bonsai-taiteeseen. Suomalaisista kasveista esimerkiksi koivua, mäntyä ja katajaa voidaan kasvattaa ruukussa. Suomen olosuhteissa voidaan bonsaita kasvattaa sekä ulkona että sisällä. Kiinankatajaa pidetään kansainvälisesti hyvänä lajina bonsain kasvatukseen. Sisäbonsaiksi sopii normaalit huoneolosuhteissa viihtyvät trooppiset kasvit. Trooppiset kasvit ovat helppohoitoisia siinä suhteessa, että ne viihtyvät ympäri vuoden sisätiloissa. Ulkobonsaiksi käy luonnonvaraiset puulajit kuten koivu, mänty, kuusi, haapa, leppä ja tammi. Nämä selviävät ympäri vuoden pihalla. Puut vaativat kuitenkin talvetustoimenpiteitä talvesta selvitäkseen.

Kärsivällisyyttä tarvitaan bonsain kasvattamiseen. Bonsain voi kasvattaa siemenestä, pistokkaasta tai siirtää luonnosta. Bonsain kasvattamiseen käytetään erilaisia työkaluja. Tärkeimpiä ovat teräväkärkiset pihdit. Bonsaiden muotoiluun ja taivutteluun käytetään erilaisia metallilankoja. Puun tärkein muotoilutapa on leikkaaminen ja se on hyvä suorittaa keväällä. Näin kasveista saadaan tasapainoisemman näköisiä ja päästään eroon ylimääräisistä oksista, sekä saadaan uusia kasvamaan. Yleisin syy leikata bonsai tuuheammaksi. Taitamaton leikkely voi heikentää puuta tai tappaa sen. Bonsaita muotoillaan myös runkoa ja oksia taivuttamalla. Se on hyvä tehdä kun puussa ei ole lehtiä. Puuta voi taivuttaa taivutuslangalla, punoksilla ja manriki-puristimilla.

Huru-ukot näyttely

                                                 Huru-ukot

Torstain Mediapaja ryhmä oli katsomassa Marja Kolun kasvoista kasvoihin näyttelyä Palosaaren Setlementtikeskuksessa. Kuvataiteilija Marja Kolu on tunnettu maalauksista, piirustuksistaan ja tilateoksistaan. Hänet muistetaan monen vuoden takaa erityisesti taiteesta, joka on tehty kierrätysmateriaaleista.

                            

Näyttely koostuu muotokuvista ja malleina ovat toimineet Setlementin Viriilit Huru-ukot. Näyttelyn teokset ovat muun muassa akvarelleja, hiilitöitä sekä sekatekniikalla tehtyjä.

Viriilit huru-ukot ovat keskusteluluontoinen kerho johon kuuluu parikymmentä miestä, jotka kerääntyvät keskustelemaan Palosaaren alueen kehittämisestä ja muista miehiä kiinnostavista asioista.

 Taideprojektissa keskeistä on kahden ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Näyttelyyn lisätään koko projektin ajan lisää maalauksia ja maalaustilanteessa käytyjä keskustelun pätkiä jolloin ne muodostavat uuden tarinan.Näyttely on nähtävissä  30.11.2018 asti Vaasan Setlementtikeskuksessa.