Bonsaipuut

     

Kävimme torstain mediapaja ryhmän kanssa 27.9 kulttuuritalo Fannyssä katsomassa bonsaipuu-näyttelyä

Bonsai eli ”ruukkupuu” on puu, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa. Teoriassa mistä tahansa puusta voidaan kasvattaa bonsai. Bonsaipuu on nimenomaan kasvi, jota on kasvatettu ruukussa ja joka huolellisella hoidolla alkaa muistuttaa täysikokoista puuta. Bonsaipuita muotoillaan leikkelemällä niiden juuria ja oksia.

Bonsait on alun perin lähtöisin Kiinasta, Han-dynastian ajalta. Kiinassa bonsaita kutsuttiin nimellä Pénzāin ja sen lähtökohta oli vangita luonnollinen maisema pienoiskoossa. Pénzāin oli kookkaampi kuin bonsai. Myöhemmin Pénzāita alettiin kasvattaa ruukussa ja syntyi punsai. Punsaissa puu muotoiltiin muistuttamaan jotain eläintä tai muuta olentoa. Bonsaita pidetään kuitenkin japanilaisina, koska japanilaiset ovat kehittäneet bonsain punsaista.

Mikään puulaji ei automaattisesti kasva ruukkupuuksi ilman erityistä hoitoa. Jotkin lajit sopivat muita paremmin Bonsai-taiteeseen. Suomalaisista kasveista esimerkiksi koivua, mäntyä ja katajaa voidaan kasvattaa ruukussa. Suomen olosuhteissa voidaan bonsaita kasvattaa sekä ulkona että sisällä. Kiinankatajaa pidetään kansainvälisesti hyvänä lajina bonsain kasvatukseen. Sisäbonsaiksi sopii normaalit huoneolosuhteissa viihtyvät trooppiset kasvit. Trooppiset kasvit ovat helppohoitoisia siinä suhteessa, että ne viihtyvät ympäri vuoden sisätiloissa. Ulkobonsaiksi käy luonnonvaraiset puulajit kuten koivu, mänty, kuusi, haapa, leppä ja tammi. Nämä selviävät ympäri vuoden pihalla. Puut vaativat kuitenkin talvetustoimenpiteitä talvesta selvitäkseen.

Kärsivällisyyttä tarvitaan bonsain kasvattamiseen. Bonsain voi kasvattaa siemenestä, pistokkaasta tai siirtää luonnosta. Bonsain kasvattamiseen käytetään erilaisia työkaluja. Tärkeimpiä ovat teräväkärkiset pihdit. Bonsaiden muotoiluun ja taivutteluun käytetään erilaisia metallilankoja. Puun tärkein muotoilutapa on leikkaaminen ja se on hyvä suorittaa keväällä. Näin kasveista saadaan tasapainoisemman näköisiä ja päästään eroon ylimääräisistä oksista, sekä saadaan uusia kasvamaan. Yleisin syy leikata bonsai tuuheammaksi. Taitamaton leikkely voi heikentää puuta tai tappaa sen. Bonsaita muotoillaan myös runkoa ja oksia taivuttamalla. Se on hyvä tehdä kun puussa ei ole lehtiä. Puuta voi taivuttaa taivutuslangalla, punoksilla ja manriki-puristimilla.

Huru-ukot näyttely

                                                 Huru-ukot

Torstain Mediapaja ryhmä oli katsomassa Marja Kolun kasvoista kasvoihin näyttelyä Palosaaren Setlementtikeskuksessa. Kuvataiteilija Marja Kolu on tunnettu maalauksista, piirustuksistaan ja tilateoksistaan. Hänet muistetaan monen vuoden takaa erityisesti taiteesta, joka on tehty kierrätysmateriaaleista.

                            

Näyttely koostuu muotokuvista ja malleina ovat toimineet Setlementin Viriilit Huru-ukot. Näyttelyn teokset ovat muun muassa akvarelleja, hiilitöitä sekä sekatekniikalla tehtyjä.

Viriilit huru-ukot ovat keskusteluluontoinen kerho johon kuuluu parikymmentä miestä, jotka kerääntyvät keskustelemaan Palosaaren alueen kehittämisestä ja muista miehiä kiinnostavista asioista.

 Taideprojektissa keskeistä on kahden ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Näyttelyyn lisätään koko projektin ajan lisää maalauksia ja maalaustilanteessa käytyjä keskustelun pätkiä jolloin ne muodostavat uuden tarinan.Näyttely on nähtävissä  30.11.2018 asti Vaasan Setlementtikeskuksessa. 

                    

Vierailu Esa Siltalopin studiossa!

Pääsimme vihdoin vierailemaan Esa Siltalopin luona ja hän kertoi vähän historiaa ja kokemuksiaan uransa varrelta.

Esa kertoi innokkaasti uransa alusta, mikä alkoi 12-vuotiaana tekemällä kaverinsa kanssa lyhyitä videoita. Esa näytti meille kuvaamaansa vampyyrikohtauksen sekä talon katolta alashyppäämisen joka oli sitten muokattu näyttämään video takaperin, missä nuoret pojat hyppäävätkin talon katolle.

Aikaisemmin hän oli myös työskennellyt Ylellä Vaasassa ja tehnyt tv-dokumentteja sekä tv-mainoksia.

Näimme myös mielenkiintoisia kohteita missä hän on käynyt kuvaamassa ympäri maailmaa, mm. New York, Sahara, Japani ja Suomen lappi.

Maalahden Limpun-sivuilla oleva tehdaskuva on hänen kädenjälkeään ja saimme hyviä vinkkejä ja mielenkiintoista tietoa miten Esa oli sen toteuttanut.

Hän esitteli meille hänen käyttämää Dronea, millä hän oli käynyt kuvaamassa mm. Vaasan kaupungin keskustaa. Dronesta hän kertoi, kuinka sillä sai helpommin otettua ilmasta kuvia, verrattuna siihen, kuinka hän ennen otti ilmakuvia helikopterista.

S.I.P = Sleep In Peace!?

Excuse me what!?

Hieman hätkähdyttävästi Vaasassa järjestettiin "Nuku rauhassa - Kokonaisturvallisuustapahtuma" sisäsatamassa ja nimellisesti tuo kerta toisensa jälkeen, vaikka kuinka yritti "to think outside the box" - hautajaisiin liittyviä ajatuksia.

Näin ei kuitenkaan ollut asian laita sitten alkuunkaan!

"Tästä ku snaippais…"

Avoin ilmaistapahtuma oli kerännyt kaikenikäisiä (nuorempia näytti kyllä olevan kuitenkin eniten) katsomaan erilaisten "turvallisuus - toimijoiden varuste yms. - esittelyjä. Pieniä kilpailujakin oli;  hernepussinheitosta - turvallisuus aiheisiin kyselyihin ja laser-pistoolilla maalitaulun ammuntaa. Mukana tapahtumassa olivat mm. Puolustusvoimat, Poliisi, Pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, Tulli, Vaasan keskussairaala, SPEK, MPK, VAPEPA, Alueelliset reserviläiskerhot- ja killat, Sotilaskotiliitto ym...

Harmaa ja kylmä, Syksyinen ilma lannisti hieman ainakin omaa tunnelmaa, varsinkin kun kesä oli niin niin hyvä... *snif* ikävöiden... paljonkohan ne liput Hawaille maksaakaan... ehm! niin! siis. Eniten jäi mieleen Maanpuolustuksen kalusto: isot kuljetettavat tykit, jopa kymmenien kilometrien kantamasta, monen sadan kilometrin ohjuspatteristoon sotilasrekan takaosassa. Yksi tykki näytti joltain sci-fi leffojen henkeen olevalta plasma-ioni-tykiltä jotka hoitaa planeettamme interstellaarisen puolustuksen. Edellisessä lauseessahan ei sitten ollut logiikkaa, sillä interstellaarinen tarkoittaa tähtienvälistä - ja nämä tykit hoitaisivat (vain) puolustuksen aluksia vastaan jotka saapuvat planeettamme vetovoiman kiertoradalle. Näin niinku btw. Ouuuujjjeaaah…

"Tapahtuma on osa NUKU RAUHASSA - Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanketta, joka käynnistettiin Suomi100 - hankkeena vuonna 2017." Lähde: www.nukurauhassa.fi

Näimme myös paikalla toisen AURA:n ryhmän, nimittäin Kulttuuri-ryhmäläisetkin olivat hyörimässä, ihmetellen ja kummastellen henkilöstöä ja laitteistoa, jotka takaavat meille (niin paljon kuin suinkin on mahdollista) mielenrauhaa - erilaisilta turvallisuus-uhilta.

'avwI' tIghuHmoH! (Klingonien kielellä "hälyttäkää vartijat!") leppäkerttu surrsurr - jättää näissä tunnelmissa tämänkertaisen blogin. Live long and prosper! \\//

Kohti syksyä!

Syksy alkaa ja kesälomat ovat ohi, joten päätimme kysellä vähän kesästä Auran ohjaajilta ja Mediapajan äijältä.

	Johanna: Mikä kesässä on parasta: - Rentous ja ihmiset ovat hyvällä mielellä. Kesän paras muisto: - Reissut ystävien kanssa.
	Katerine: Mikä kesässä on parasta: - Kesässä parasta on pitkät kesäillat, grillaus ja ampparijäätelö. Kesän paras muisto: - Kävin ensimmäistä kertaa yksin ulkomaanmatkalla Portugalissa.
	Meri: Mikä kesässä on parasta: - Aurinko, vastaleikatun nurmikon tuoksu. Se, että on aikaa olla vaan ja ihmetellä, lukea kirjoja. Kesän paras muisto: - Kun lainasin hyvän kirjan ja ahmin sen muutamassa päivässä. Siis luin.
	Mediapajan äijä (Olli): Mikä kesässä on parasta: - Lämpö. Kesän paras muisto: - Söin yhtenä päivänä kerralla litran jätskiä.
	Sanni: Mikä kesässä on parasta: - Se että ulkona on lämmin. Kesän paras muisto: - Ensimmäinen lämmin päivä ja ulkona tarkeni syödä jäätelöä.

Settlementti-taidetta kirjastolla!

Aurinko jatkoi paahtamistaan. Huojennusta tilanteeseen ei ainakaan luvannut paikalliset uutislehdet, nimittäin otsikot olivat ikäänkuin suolaa haavoille: "superhelteet jatkuvat!" ja muita samankaltaisia otsikoita olemme saaneet lukea jo pitkään. Toisille tämä on jo kuolettavaa, toiset kestävät sen paremmin...

Kuumuus.

Hiki.

Viidakkorummut.

Tiedättekö sen tunteen kun ihoa tuntuu peittävän ikäänkuin kerros kosteutta? Tottakai tiedätte. Tervetuloa 2010 - luvulle; virtuaalilasien, koko maan kattavineen langattomine verkkoyhteyksineen, mikromuovimerien ja  teratavun kokosine kovalevyineen. Afrikan kaltaisten ukkosmyrskyjen valaistessa pohjoisen pallonpuoliskon yöllistä taivasta, 100% kosteusasteineen voimme vain kysyä itseltämme...

Mitä tapahtuu Vaasan kaupunginkirjaston pihassa?!

SPR eli Suomen Punaisen Ristin second hand store (kansankielellä "kirpputori") - antoi AURA:lle myyntikelvottomia kangastuotteita, joista sitten kekseliäs Niina (Setlementin / VSA:n kaupungin - Future - projektista / hankkeesta) - ohjaajamme leikkasi ryhmineen taidetta; koristamaan ja elävöittämään väreillänsä kirjaston muuten niin jykevää julkisivua.

Tiesittekö, että kirjaston ovelta kun kulkee keskustaan päin, niin siinä olevien puistonpenkkien olisi tarkoitus heijastaa yöllä valotykeillä sisuksistaan kuva kirjaston seinustalle! How cool is that?

"She's like dry ice... Wait. Shes colder than that. Whats colder than dry ice?

I don't know? 

I'll tell you what it is... Oxana."
- Blades of Glory

Samaan pakettiin voidaan vielä laittaa kuvia samaisen ryhmän hedelmä-vesi-jäätelöä muistuttavista värityksistä Vaasan kaupungin jo vuosikymmenen yleis-tapahtumissa käytettyihin pöytiin! Miksi ostaa uutta, kun vanhan voi päivittää!

- Kiitos ja kuittaus. Leppäkerttu lentää ja katoaa kohta betoniviidakon uumeniin ja teippaa itseensä kylmäkalleja... noei. NAUTITAAN KESÄSTÄ KU KERTA KUNNON SELLANEN ON SAATUKKI! MuahahHAhahaHaha... Ciao señoritas y señors!

Käynti Vaasan Taidehallissa!

Auralaisille on taide- ja kulttuuriaiheiset paikat tulleet kovin tutuksi. Niissä kun käydään suhteellisen useasti; eikä siinä! Onhan se tärkeää nähdä myös ihmismielen luovan puolen tuotoksia ja luomuksia. Hienot kuvat ja maalaukset voivat parhaillaan sivellä väreillään ja muodoillaan aistejamme tai herättää syviä tai vähemmän syviä ajatuksia... ja kun näitä on vielä kaikenlisäksi täällä meidän lähettyvillä, jopa kävelymatkan päässä.

Monille voi tällainen olla aivan uutta ja sytyttää innostumisen kipinän taidetta ja kulttuuria kohtaan! Tiedä vaikka löytäisi itsensä ostamasta taide- tmv. tarvikkeita seuraavaksi!? ja löytää uuden tavan ilmaista itseään, ajatuksiaan ja jopa purkaa stressiä!? Ahuhu.

Leijonia ja Afrikkaa!

Vaasan taidehallissa on mielenkiintoinen tunnelma. Siellä on hieman hämärää (spotti-valaistus) ja erittäin rauhallinen ilmapiiri. Se ikäänkuin kutsuu keskittymään ja katsomaan kuvia. Niitä katsellessa, sitä huomaa pohtivansa, että mitä taitelija on ajatellut tai hakenut tällä kuvalla? Mitä hän yrittää sanoa tai näyttää? Kuvien valaistus, kuvakulmat, värit ja aiheet kertovat jokainen oman tarinansa.

Tässä näyttelyssä, korkearesoluutioiset ja ISOT (varmaan ~1,5m kokoiset) ja älyttömän kauniisti otetut kuvat Afrikkalaisista eläimistä ja maisemista olivat todella vaikuttavaa katsottavaa. 

(c) Nick Brandt

Kyseessä oli siis:

Nick Brandt: On This Earth A Shadow Falls Across The Ravaged Land
19.05.2018 - 19.08.2018
Valokuvagalleria Ibiksen 20-vuotisjuhlanäyttely

Vaasalaisen valokuvagalleria Ibiksen 20-vuotisnäyttely tuo nähtäville upeita, suurikokoisia mustavalkokuvia Afrikan luonnosta. Englantilainen valokuvataiteilija Nick Brandt (s.1964) on kuvannut Itä-Afrikan suurenmoista luontoa jo usean vuosikymmenen ajan.
- http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=NEWS&article=1044

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan ja käymään katsomassa Vaasan kulttuurillistakin tarjontaa, jos et vielä ole ollut. Voisi tavallaan sanoa, että se on ihan oma maailma tai PUOLI Vaasasta. Ilman Auraa - en varmaan (kirjoittaja) näissä kävisi, mutta olen iloinen, että on nyt Auran kautte tullut käytyä. Rikastuttava kokemus ja kuvista ja taideteoksista yleensäkkin on myös kiva puhua ja vaihtaa mielipiteitä... joka on varmasti yksi osa kokonaisuutta jota niiden tuleekin herättää.

Muun muuassa Pohjanmaan museon nettisivuilla löytyy tietoa tulevista tapahtumista ja näyttelyistä. Käy tsekkaas! Don't be a square!

Tskiditsekiout... leppäkerttu kuittaa; må.