torstai 20. joulukuuta 2018

Vaasan Game Days(VGD)


Kävimme torstain mediapaja-ryhmän kanssa Vaasan Game Days tapahtumassa.
Vaasan Game Days on pohjanmaan isoin pelitapahtuma. Digitaalisiin ja analogisiin peleihin sekä pelialalla toimiviin yrityksiin keskittyvä kansainvälinen tapahtuma. 
Tapahtumassa oli esillä konsoli- ja tietokonepelit sekä laitteet eri vuosikymmeniltä vanhoista klassikoista tuoreisiin uutuuksiin. Konsolipelien lisäksi tapahtumassa oli flippereitä ja arcadepelejä.
Esillä oli myös lautapelejä, sarjakuvia ja erilaisia peliturnauksia esimerkiksi Tetris, Super Mario ja NHL.
Tapahtumassa tarjottiin ilmaista energiajuomaa ja paikalla oli paljon eri-ikäisiä ihmisiä.

Piparkakkutalot Vaasan Pääkirjastolla

Vaasan työpajat järjestivät joulukuussa työpajojen välisen piparkakkutalokilpailun. Pajat valmistivat piparkakkutalonsa omissa yksiköissään.


Talot 1,2,3 ja 4.


Piparkakkutalot laitettiin näytille Vaasan kaupungin pääkirjastoon, missä pääsi äänestämään parhaan piparkakkutalon. Ehdokkaita oli yhdeksästä eri työpajasta. 


Talot 6 & 7



Auran piparkakkutalo esitti Vanhan Vaasan raunioita, ja piparkakkutalon valmistukseen osallistui Aurasta useita ryhmiä. Osa ryhmistä suunnitteli, osa leipoi ja osa koristeli talon.



Talo 5. Auran tekemät Vanhan Vaasan rauniot.




Äänestys kesti kaksi viikkoa(3.12-14.12.), ja äänestäjiä kävi yhteensä 378. Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin herkkukori.

Talo 9.



Piparkakkutalokisan voittaja oli Työpaja Upseeri, joka sai 123 ääntä.



Voittajatalo nro 8!

Onnea Työpaja Upseeri! :)

tiistai 18. joulukuuta 2018

Suomalaiset jouluperinteet




Joulu on ikivanha juhla ja monille joulu on koko vuoden tärkein juhla. Sen takia siis jouluun kuuluu paljon perinteitä, paljon vanhoja ja uusia perinteitä. Kaikilla ei välttämättä ole täysin samoja perinteitä, mutta tässä on muutamia tunnetuimpia vuosien varrelta.

Joulukalenteri
- Joulukalenteri tai adventtikalenteri ilmestyi Suomeen vasta 1940-luvulla, mutta kuuluu silti monen jouluperinteisiin. Kalentereita on monenlaisia, löytyy graafisia ja piirrettyjä kalentereita, sukkajoulukalenteri, nettijoulukalentereita ja suklaakalentereita. Kalentereista voi löytyä erilaisia yllätyksiä jotka voivat olla vaikka karkkia, tarroja, esineitä, runoja tai melkein mitä tahansa.




Joulukortti
- Joulukorttien lähettäminen sukulaisille ja tuttaville on myös yksi suosituista jouluperinteistä. Joulukortin lähettäminen on lämminhenkinen ja kaunis jouluperinne, joka viestii sukulaisille ja tuttaville muistamisesta. Yleensä joulukortit on jouluteemaisia missä on lumisia maisemia, lumiukkoja, tonttuja tai mitä tahansa joulun teemaan sopivia. Monet myös askartelevat joulukorttinsa itse.




Joulupukki
- Joulupukin käynti jouluaattona on tuttu ja odotettu perinne varsinkin lähes jokaisen lapsiperheen joulun vietossa. Lapset yleensä saattavat myös kirjoittaa joululahjakirjeen johon kirjoittavat lahjatoiveitansa joita toivoo joulupukin tuovan.




Joulukirkko
- Monien perheiden varsinkin kristittyjen perheiden jouluperinteisiin kuuluu joulukirkossa käynti, koska onhan kyseessä kuitenkin Jeesuksen syntymäjuhla.

Jouluateria
- Jouluateria on todella suosittu jouluperinne joka on runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria. Jokaisella perheellä on varmasti erilainen jouluateria, mutta suosituimpia ovat varsinkin erilaiset laatikot, kuten maksa-, porkkana-, lanttu-, ja perunalaatikko. Yleensä joulukinkku on myös tärkeä, mutta toisena vaihtoehtona voidaan tarjota vaikka kalkkunaa. Muita suosittuja ruokalajeja ovat mm. rosolli ja monet erilaiset kalat. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja joita monet leipovat päiviä tai jopa viikkoja ennen jouluaattoa.




Pikkujoulu
- Pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla, joita järjestävät tyypillisesti erilaiset yhteisöt, yritykset, yhdistykset ja organisaatiot. Pikkujoulun vietto poikkeaa varsinaisesta joulunvietosta usein vapaamuotoisuudellaan ja varsinaista joulua vähäisemmällä hartaudellaan. Suomalaiseen pikkujouluun yhdistetään usein muun muassa runsas alkoholinkäyttö, mutta myös pikkujouluperinteitä on monia erilaisia.

Lähteet: Wikipedia ja joulu.info



keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Vaasan Setlementtiyhdistyksen Akvarellikerhon Vuosinäyttely

Vaasan Setlementtiyhdistyksen Akvarellikerhon Vuosinäyttely

Akvarellikerho pitää taidenäyttelyä Setlementtikeskuksessa huvilakatu 1:ssä. Esillä on monien taiteilijoiden maalaamia kauniita tauluja.Tauluja on mahdollisuus myös ostaa.

Näyttelyn aika ja paikka:

1.12.2018 - 15.2.2019
Setlementtikeskuksessa
Huvilakatu 1
Talon aukioloaikoina
Ma - Pe klo 9 - 15

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Hyvää itsenäisyyspäivää 2018



Suomen itsenäisyyspäivä


Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta muuttui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917 

Itsenäistymismahdollisuuden käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna.

Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.
Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto

Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.


Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten jo ensimmäisen presidentin ajoista vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, paraateja, soihtukulkueita ja uudempana perinteenä Tuntemattoman sotilaan televisioesitys.

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 alkaen, jolloin siitä tuli kouluissa, tuomioistuimissa ja virastoissa yleinen vapaapäivä. Siitä tuli palkallinen vapaapäivä vuonna 1929 ja yleinen juhla- ja vapaapäivä vuonna 1937. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä.

Auran väki toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Kuva:Kadettikunta Ry


Lähde; Wikipedia


Näin torjut syysväsymyksen!


Näin torjut syysväsymyksen


·         Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista.
·         Alttius jokasyksyiseen oireiluun pahenee iän myötä.
·         Syysväsymystä voi lievittää useilla keinoilla ja valinnoilla.


1. Kirkasvalohoito

Tutkimusten mukaan kaamosoireiden ja -masennuksen tehokkain lievityskeino on valohoito. Jos valoisan aikaan ei ole mahdollisuutta liikkua ulkona, kannattaa hankkia kirkasvalolamppu.

Kirkasvalo pitäisi ottaa aamuisin, jolloin valo tahdistaa elimistön sisäisen kellon tehokkaimmin. Kirkasvalo tehoaa etenkin uneliaisuuteen ja hiilihydraattinälkään.

Sopiva määrä valohoitoa on 30–60 minuuttia päivässä. Oireiden pitäisi alkaa helpottaa noin viikon kuluttua hoitojakson aloittamisesta.



2. Lähde liikkeelle

Väsymys ja aloitekyvyttömyys tekevät liikkeelle lähtemisestä vaikeaa, mutta liikunnan hyödyt kaamosoireiden ja masennuksen hoidossa ovat kiistattomia.

Säännöllinen kuntoliikunta kohottaa mielialaa ja lisää tutkimusten mukaan myös kirkasvalohoidon tehokkuutta.

Helpoimmin liikunnan aloittaminen sujuu, jos siitä tekee itselleen säännöllisen tavan jo ennen kuin vuoden pimein aika on käsillä.

Suositeltavaa olisi liikkua ainakin 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Lajilla ei ole väliä, mutta liikunnan tulisi olla sen verran kuormittavaa, että siinä hengästyy.




3. Tarkista ruokavalio

Yksi yleisimmistä kaamosoireista on makeanhimo, joka yltyy tyypillisesti etenkin iltapäivällä ja iltaisin.

Vaikka herkuttelu piristääkin mieltä hetkeksi, pitäisi turhaa napostelua ja hiilihydraattien tankkaamista välttää. Näin välttyy myös painonnousulta.

Nopeat hiilihydraatit eli sokeri ja valkoiset jauhotuotteet väsyttävät entisestään. Epäterveellisten herkkujen sijaan kannattaa suosia mahdollisimman terveellistä ja monipuolista ruokavaliota ja huolehtia myös vitamiinien saannista.

Napostelunhimoa voi tyydyttää esimerkiksi tuoreilla kasviksilla, pähkinöillä ja hedelmillä.
Kun voimia ei ole, saattaa sohvalle käpertyminen tuntua houkuttelevammalta ajatukselta kuin ystävien tapaaminen.



4. Älä eristäydy

Sosiaalisista suhteista eristäytyminen kuitenkin voimistaa kaamosoireita entisestään eikä suinkaan lisää hiipunutta toimintatarmoa. Yhdessä tekeminen ja toisilta saatu tuki auttaa jaksamaan pimeimmän vuodenajan yli.

Sosiaalisen elämän hoidon voi myös yhdistää aiempiin vinkkeihin. Lenkkipolulle on helpompi raahautua, kun on jo mennyt lupautumaan toiselle seuraksi. Valohoidosta käy myös syyslomamatka etelän lämpöön.



5. Vähennä kahvia ja alkoholia

Kofeiini piristää hetkeksi ja nousuhumalassa elämä tuntuu mukavalta. Molemmat ovat kuitenkin huonoja lääkkeitä syysväsymykseen, sillä ne pahentavat uniongelmia.

Liiallista kahvin ja alkoholin juontia tulisi välttää etenkin iltaisin, sillä kofeiini viivästyttää uneen vaipumista ja alkoholi heikentää unen laatua.


  




Lähteet: THL, Terveyskirjasto, Suomen Mielenterveysseura


tiistai 27. marraskuuta 2018

Vaasan Setlementin Auran yksikössä järjestettiin myyjäiset tiistaina 20. marraskuuta kello 16-18. Myyjäisissä oli Auran ryhmien tekemiä tuotteita myynnissä, mm. köksä- ja välipalaryhmien valmistamia marinoituja valkosipulinkynsiä ja paholaisen hilloa sekä käsityöryhmän tekemiä käsitöitä ja askarteluryhmän tekemiä sytykeruusuja. Paikalla kävi hyvin ihmisiä ja paljon tuotteita meni kaupaksi.



Näytillä oli myös mediapajaryhmien "Merkityksellinen Paikka"-valokuvanäyttely.